15 Oct 2015

Everyday Cooking: Tuna Salad

This recipe has been waiting for so long... Usually I'm making this salad when I'm extra hungry and just need quickly something to eat (so I never have time to take a photo). This time I was being extra careful to start making my lunch early enough as I had decided to have both the time and the daylight to take the photos.

This is a dish I make, if not weekly, then at least twice a month. It's quick to assemble and I've usually got  everything for it in the fridge. The only ingredients required (in my opinion) are tuna (in brine, though if you like it more in oil, go ahead), Dijon mustard, something crunchy (salad, cucumber, julienned zucchini, lightly steamed broccoli...) and oil. All else is just optional :D This time I had some kale, so I tore it small pieces, seasoned it with salt and drizzled some extra-virgin rapeseed oil on and then massaged it until the leaves were soft and wilted. Extra-virgin rapeseed oil is the oil I'm using if the recipe asks for extra-virgin oil. It has a lovely nutty taste and lots of omega-3 fatty acids and besides, it's domestic product :)

The mustard really takes away the "fishy" taste of tuna, I recommend trying it for other tuna dishes too. How I came to discover it was just my laziness to not make a French salad dressing separately, but just to combine the ingredients straight on the plate.

Tuna Salad

(serves one hungry girl)

Tuna chunks (in brine) (sometimes I use the whole can (140 g tuna, drained), but normally 1/2-3/4 can is sufficient: I save the rest for making tsuna-mayo onigiri, yum!)
Salad vegetables: e.g. iceberg salad, julienned zucchini, cubed cucumber, tomato, marinated kale,...
2-3 tsp Dijon mustard, or to taste
cold-pressed rapeseed oil (or olive oil)
a dash of vinegar
(salt and pepper)

optional: capers, olives...

Wash the salad and dry it properly (use either a salad spinner or a dish cloth (you can make a salad spinner out of it easily: put washed salad leaves onto the dish cloth, gather the corners and spin! But be prepared that there will be drops of water everywhere, so you'd better do it outside or in a bath room...).

Shred the salad leaves to smaller pieces, add your selection of other vegetables and season the salad with vinegar, oil, salt and pepper. Season the tuna with the mustard and arrange on the salad bed. Garnish with capers or olives.

10 Oct 2015

Purridge aka Pumpkin Porridge

I just discovered that it's World Porridge Day today! Apparently its aim is to raise money for charities who provide nutritious daily meals and education to starving children in developing countries which seems a bit similar to Nälkäpäivä (Hunger Day) in Finland. I had a post just to the spot, awaiting in the drafts' section. While it might seem improper to link starving children to what to cook today (as we have the luxury to eat what tickles our fancy at the moment), but this is a very affordable dish so you could give the rest of your meal budget to charity then.

I just love pumpkins/winter squash <3 My favorite one is the Japanese kabocha, but since I can't get it
here, Hokkaido or butternut sqaush is a good substitute. Last spring I published a recipe for Cinnamon (Bun) Oatmeal, so now I'll continue with the "making-a-pastry-into-a-porridge" theme to Pumpkin (Pie) Porridge.

Purridge aka Pumpkin Porridge

serves 1

200 ml water
80 ml rolled oats
80 ml pure pumpkin puree
1 Tbsp (brown) sugar
1/2 tsp cinnamon, or to taste
a pinch of salt
a few drops vanilla extract
optional: ground nutmeg, ground cloves
To garnish: (black) sesame seeds (totally optional)

Cook your oatmeal according to the instructions of the package, or do it my way: combine water and rolled oats in a pot, let sit for 5 minutes, bring to boil and lower the heat to minimum, even turn it off, if you're using non-induction stove (or other not-so-very-quick to react stove). Leave to simmer under a lid (the time varies according to the type of the oats).

Once the porridge is silky soft and ready to eat, add the pumpkin, sugar, cinnamon, salt, vanilla and optional spices. Stir it even and let everything warm up under a lid for a minute or so. Transfer to a bowl and add more cinnamon on top or garnish with sesame seeds.

6 Oct 2015

Kaali-makaronilaatikko - Cabbage Macaroni Casserole

Sometimes my greatest innovations (in the kitchen at least) are born out of necessity. I'm quite often substituting ingredients I already have for something I would have to buy (I'm always trying to minimize my staples collection). I'd guess thisalso  represents me leaning the processes... Last autumn I was just starting to make one of my favorite foods, cabbage casserole, when I noticed I didn't have enough rice (how come!!!). But what I did have, was risoni, RICE shaped pasta left from some previous cooking experiment (maybe orzo salad?). And this time I was actually impressed by my "innovation" as the finished dish was even more delicious than the original. Since then I've tried it with normal macaroni too, but somehow that didn't work. I'm planning to try this dish yet with spaghetti (so that I don't need to buy risoni, as again I'm trying to minimize my staples).

Which term do you prefer: risoni or orzo? To me, orzo means barley, so I don't like to call them that, so for me, it's (they're) risoni, or then just rice shaped macaroni if I'm talking to kitchen muggles.

Another example where I'm leaning the processes in cooking, is questioning: It seems to me that quite a lot is done in recipes just because it has always been done. I've pondered many times, why rice (or macaroni :D) need to be precooked for cabbage casserole as it will surely cook in the oven too. After realizing it I've never troubled precooking them since. I just add the uncooked rice (and risoni) with the other ingredients and cook it in the oven (I just add a bit more liquid to compensate for the absorbing liquid).

Foxtail, too, loves Cabbage Casserole!

Cabbage Macaroni Casserole aka Cabbage Risoni Casserole

serves 4-5

1 kg cabbage
2 onions
butter or vegetable oil
250-300 g ground beef or pork
150 g (~200 ml) risoni (rice-shaped pasta, also called orzo. If you can't find it, I suggest trying with cut spaghetti)
appr. 600-700 ml beef stock (from a cube is fine)
white pepper

Cut the cabbage into thin strips. Dice the onion. Saute the ground meat, add the onion and let it saute until translucent. Season with white pepper and salt. Saute the cabbage lightly in butter, in 2-3 batches depending on the size of your pan. Mix the sauteed ingredients with uncooked rice in an oven-proof dish and add beef stock so that it almost levels the drier ingredients. Bake at 175-200 °C for 1 hour. If the cabbage starts to turn dark brown on the surface, mix the bits in the casserole or cover the dish with a foil to prevent it from burning. If the dish seems to dry out, add more stock/hot water. If you can (to be not eating it yet), leave the casserole to in the warm oven which has been turned off. Eat it as is or with lightly mashed lingonberries (can substitute cranberries).

Olosuhteiden pakosta syntyy (joskus) loistavia keksintöjä. Usein sävellän ohjeita lähinnä kaapista löytyvien ainesten mukaan tai mikäli teen kahta eri ruokaa, yritän yhdistellä aineksia, jotten joudu ostamaan kahta eri tuotetta, joilla voisi korvata toinen toisensa (esim. hapatetut maitotuotteet tms), joista sitten molemmista jäisi yli. Olen pyrkinyt minimoimaan myös kuiva-ainekaappiani säilytystilan puutteessa ja viime syksynä tehdessäni kaalilaatikkoa huomasinkin, että riisini olivat lähes lopussa(!) eikä niistä riittäisi kaalilaatikkoon. Siinä sitten mietiskelin, millä korvata riisi, kun minulla välähti: kaapissahan oli puolisen pussia riisinmuotoista makaronia (eli risonia tai orzoa), joka oli jäänyt yli jostain reseptikokeilusta. Tästä kokeilusta tulikin onnistunut, sillä mielestäni lopputulos on jopa herkullisempi kuin alkuperäinen. Kokeilin myöhemmin samaa ihan tavallisilla makaroneilla, mutta siitä ei tullut ainakaan yhtä hyvää. Mikäli et löydä risonia (monista etnisistä (turkkilaisista ym.) kaupoista löytyy), voit kokeilla korvata sen esim. rakettispagetilla tai katkotulla spagetilla (tosin en ole itse kokeillut vielä noita vaihtoehtoja, joten kerrothan lopputuloksesta minullekin :).

Kaali-makaronilaatikko tai oikeastaanhan tämä on makaroni-kaalilaatikko

4-5 annosta

1 kg kaalia
2 sipulia
voita tai kasviöljyä paistamiseen
250-300 g jauhelihaa
150 g (~2 dl) risonia (riisinmuotoista makaronia, orzo)
1 lihaliemikuutio (+6-7 dl vettä)

Pilko kaali ohuiksi suikaleiksi ja kuutioi sipulit. Paista jauheliha kypsäksi ja kuullota sipuli sen joukossa. Mausta pippurilla. Kaada uunivuokaan ja sekoita joukkoon makaroni. Kuullota kaali 2-3 erässä voissa (tai voi-rypsiöljyseoksessa). Valmista laimea lihaliemi yhdestä kuutiosta (käytä n. 6-7 dl vettä). Sekoita kaali jauheliha-makaroniseokseen ja kaada päälle lihalientä, kunnes nesteen taso yltää lähes pinnalle. Mausta suolalla. Kypsennä 175-200 °C uunissa noin 1 h. Lisää laatikon päälle tarvittaessa vettä (tai lihalientä, jos sitä jää yli alkuvaiheessa), jos laatikko uhkaa kuivua. Mikäli pinta tummuu liikaa, laske lämpöä ja sekoittele laatikkoa hieman. Jos voit, jätä mieluusti hautumaan sammutettuun uuniin vielä jopa tunniksi. Syö sellaisenaan tai puolukkasurvoksen kanssa. NAM! Ketunhäntä tykkää myös :P

2 Oct 2015

Ketunhäntä tutkii: Korvapuustitutkimuksen tuloksia

Kansallinen korvapuustipäivä lähenee, ainakin Ruotsissa (tai on se kai jo jonkinlainen instituutio Suomessakin). Jos muistat vielä, päätin kesäkuussa ryhtyä tutkimaan Helsingin korvapuusteja. Nyt olen testannut lukuisia ja pääsen vihdoin julkaisemaan tuloksia.

Tästä mahdollisesti hieman vinkkiä, mistä hakea korvapuustinsa 4.10... Minä ainakin aion vierailla kahvila Maroccossa ^^

Olen testannut lähinnä Nyt-liitteen testiin valikoituneita korvapuusteja, joten siinä mielessä en voi sanoa, että esim. viidentenä listalla oleva olisi 5. paras koko Helsingissä. (Minulle saa sitten vinkata hyvistä korvapuusteista, niin jahka tämänhetkiseltä kaneliähkyltä selviän, jatkan testailua). Oman testini voittajan, kahvila Maroccon, lisäksi voin suositella ainakin Avikaista ja Bon Temps Cafea. (Huomaa, että jos haluat nauttia kanelisen herkun nimenomaan korvapuustipäivänä, harva mainitsemistani paikoista on auki silloin, sillä 4.10. sattuu osumaan sunnuntaille tänä vuonna).

Joiltain osin omat mittaustulokseni eroavat melko lailla alkuperäisen testin mittaustuloksista (tai niistä lasketuista arvoista). Joko tässä on jotain mittaamiseen liittyviä virheitä, tai olen tehnyt jonkin virhearvion tai sitten leipomolla on ongelmaa tasalaatuisuuden kanssa. Tarkemmista mittaustuloksista voit lukea aivan jutun lopusta. Alla taulukko, johon olen koonnut tuloksia. Sijoitus tulee suoraan mausta annetun arvosanan perusteella.








  Marocco: lyhyestä virsi kaunis...

Ensivaikutelma: melko iso; hyvä väri, hieman toispuolinen (ks. yo. kuvat eri suunnista), tiiviit kierteet, mutta ehkä liikaa raesokeria (onneksi sitä voi rapistella pois).
Arvio: "kotitekoisen" makuinen :) paljon kardemummaa, kanelia riittävästi, pehmeä taikina. Ihan paras! Muutenkin ihana kahvila. Suosittelen!!!

Avikainen: kyllä mummot vaan osaa

Ensivaikutelma: kanelia näyttää olevan vähän.
Arvio: Hyvänmakuinen taikina, pehmeä ja maukas, silti kanelinen.

Testin yllättäjä! Ei pärjännyt Nyt-liitteen testissä, eikä omissa ennakkotarkasteluissakaan. Salainen helmi keskellä Torkkelinmäkeä, suosittelen myös piimälimppua.

Bon Temps: oma ennakkosuosikki

Ensivaikutelma: oliko puusti aiemmin pienempi? Hyvä paistoväri, "kunnon" korvapuustin näköinen.
Arvio: Liikaa raesokeria, liian kovaa painettu keskeltä (jäänyt reikä keskelle puustia, mutta toisaalta pysynyt hyvässä muodossa). Päällimmäiset kierteet hieman kuivahkot, mutta sisältä täydellisen "kypsänraaka". Jos jotain korjaisin, niin laittaisin lisää kanelia (ja täytettä ylipäänsä). Liian paksujen kierteiden perusteella mietin, että onko taikina nyt vain jäänyt kaulimatta tarpeeksi ohueksi?

Kaisan Cafe: musta hevonen...

Ensivaikutelma: Nätti ulkomuoto, väri voisi olla tummempi.
Arvio: Melko hyvä puusti! Kanelia tosin voisi olla enemmän ja kierteet ohuemmat. Jokin outo sivumaku häiritsee hieman (ei kai tähän ole laitettu inkivääriä??

Hauskaa: "mysteeripuusti", en itse käynyt hakemassa puustia (ilm. pikkupuusti?), vaan sain sen ystävältäni, joka ei itsekään alunperin tiennyt mistä puusti oli ostettu... Työnimenä oli siis mysteeripuusti.

Cafe Succès: 

Päätin antaa uuden mahdollisuuden Succes'lle, koska ekalla kerralla isot "varsinaiset" olivat loppuneet.
Ensivaikutelma: Vaaleampi paistoväri kuin Espalla, kuivannäköinen.
Arvio: ei niin kuiva kuin miltä näyttää, mutta silti kuivahko., Parempi kuin pikkupuusti, ei niin kuiva sentään. LIIAN iso! Liian kauan noussut, paistoväriltään melko vaalea. Kaipaa kanelia!!! (Kuitenkin parempi, mehevämpi kuin Esplanadin, vaikka kanelia olikin vielä vähemmän kuin Espan puustissa).

Hauskaa: näyttää ihan sammakolta (etenkin ylhäältä, ks. kollaasin vasen alanurkka).

(Succès'n pikkupuusti, jaettu häntäsija Esplanadin kanssa):
Ensivaikutelma: Vaalea, "kaatunut", kuivan ja ylinousseen oloinen.
Arvio: liian miedossa lämmössä, liian pitkään paistettu, KUIVA! liian kauan kohonnut?)

Gottland Deli: odotusten pettäjä 

Ensivaikutelma: paistoväri hyvä, mutta kuivannäköinen: liian kylmä uuni ja pitkä paistoaika?
Arvio: Pinnalta kuiva, mutta sisältä mehevä, paljon kanelia. Taikinassa voisi olla kardemummaa enemmän,
Tuomio: "kaunis mutta kuivannäköinen"

Petyin nyt. Olen aina luottanut toimittaja Hanna Jenseniin makuun makuasioissa. Hänen mukaansa Gottlandin puustit ovat koko Helsingin parhaat. Voisikohan kyseessä olla laadunvaihtelu...

Kanniston Leipomo: Nyt-liitteen testivoittaja... not mine

Ensivaikutelma: hieman liian vaalea, pinta kiiltää muovisesti, sopivasti raesokeria (ei siis liikaa)
Arvio: Nyt oli leipurilla ilmeisesti muita aatoksia. Nyt pulla oli paistunut liian kuivaksi (liian kylmä uuni ja pitkä paistoaika?). Kaneliakin voisi olla enemmän. Ihan harmittaa Kanniston puolesta, sillä aiemmin maistamani Kanniston korvapuustit ovat olleet parempia (muistaakseni).

Plussaa: söpö myymälä (hain puustin Munkkiniemen pisteestä), söpö ruissydän ja söpö japanilainen nuoripari siellä kahvilla. Ensi kerralla nautin kyllä itsekin siellä kahvit :)

Konditoria Hopia: Moni kakku päältä kaunis... 

Ensivaikutelma: kaunis, mutta kuivanoloinen; mutta paljon kierteitä ja hyvin kanelia.
Arvio: KUIVA! maunmukainen ulkonäkö 7, selvästikin "liian kaunis" (myös Nyt-testin perusteella laskennallisesti, eli testihypoteesi osoittautui oikeaksi).

Plussaa: paikka herttainen, samalla ostettu karjalanpiirakka <3

Cafe Esplanad: Paljon melua tyhjästä...

Ensivaikutelma: hyvä paistoväri (tosin sain testiini sellaisen vaaleamman, huonommin paistuneen näköisen, koska en valinnut/(saanut valita). Hieman ylikohonneen näköinen.

Arvio: Kuivahko. Liikaa taikinaa vs. täyte. Puusti on kauniimpi kuin Succes'n serkkunsa (jonka testasin samana päivänä), mutta kuivaksipaistunut, ei juuri lainkaan täytettä. Ylikohonnut. Lisäksi kierteiden reuna jännällä tavalla "terävä": ehtiikö taikina kuivahtaa niin pahasti jo ennen paistoa (nostatus ilman liinaa?) vai onko pullataikinaan laitettu liikaa jauhoa?

Tiskillä oli kahdenlaisia puusteja kahdessa eri laatikossa. En ole sallinut itseni valikoida puusteja testiä varten (koska siitä voi aiheutua tutkimusharha), mutta tässä tapauksessa olisin halunnut sanoa, että anna siitä vasemmanpuoleisesta laatikosta, jonka puustit olivat paistoväriltään tummempia, eivätkä todennäköisesti ihan niin ylikohonneita kuin ne toiset). Mutta myyjä vaan kääntyy eikä kuuntele sanottavaani loppuun ja työntää vääränpuoleisen puustin pussiin.

Ei testissä: Cafe Aquamarine - kuollut ja kuopattu...?

Harmitukseksi en päässyt testaamaan Aquamarinen puustia, joka oli itse asiassa tilastojen valossa ennakkosuosikki. Aquamarine oli nimittäin juuri ehtinyt lopettaa toimintansa, ennen kuin ehdin sinne (etsin kahvilaa viikko sen lopettamisen jälkeen...). Erään tuttavani mukaan siellä oli Helsingin parhaat korvapuustit. Uusi omistaja (?) on luvannut jatkaa korvapuustien tekemistä vanhalla reseptillä. Onkohan paikka jo avattu...?

Vielä hieman lisäanalyysia...

Selvästikin tykkään tiheämmistä korvapuusteista (eli siinä mielessä tutkimushypoteesini nro 1 pätee itseeni: mitä tiheämpi sen parempi.) Sijoitus ei tosin aivan täysin riipu siitä, vaan todennäköisesti myös kanelin määrä on minulle tärkeää (vrt. Avikaisen ei-niin-tiheä puusti sijalla 2). Virhelähteenä täytyy tosin mainita, että pullan tilavuus oli hankala mitata, sillä upotusmenetelmässä oli omat haasteensa: mittasin aluksi pienemmällä mitta-astialla, johon testin loppupuun suuret puustit eivät mahtuneetkaan. Approksimoin puustien tilavuutta niiden mittojen perusteella, ja kun tätä vertaa mitattuun tilavuuteen, verrannoksi tulee noin 0,68-0,77 aluksi mittaamilleni puusteille, mutta muilla menetelmillä mitatuille 0,87. Tosin kaikki nämä poikkean mittaustulokseet saaneet ovat jollain lailla linkkiytyneet toisiinsa (Café Succès'n "virallinen" ja pikkupuusti sekä Esplanadin puusti), joten saattaahan poikkeavuus johtua siitäkin. Mahdollisesti kuitenkin näiden mitattuun tilavuuteen kannattaa suhtautua varauksella: se saattaa olla virheellisen matala (jolloin ne olisivat vieläkin suurempia tilavuudeltaan, eli tiheydeltään pienempiä). Mikäli näiden kolmen puustin tilavuuksia ja tiheyksiä haluaa verrata testin muihin puusteihin, kannattaakin se tehdä käyttäen niiden laskennallisia arvoja.

Harmillisesti kahvilan lopettamisen takia en nyt päässyt testaamaan lainkaan Aquamarinen puustia, joka olisi hypoteesini mukaan sijoittunut ykköseksi. Hopian puustin mitat eivät lainkaan vastanneet Nyt-liitteestä otettuja arvoja...? Ja Ekbergin puustia en nyt testannut lainkaan, koska kiinnostukseni sitä kohtaan ei ollut alunpitäenkään suurensuuri ja olen pienoisessa kaneliähkyssä tällä hetkellä.

Sitten rumuushypoteesiin, jonka speksit taisivat HIEMAN unohtua tutkijalta tutkimuksen kuluessa. Arviooni ulkonäöstä on selvästi vaikuttanut osassa tapauksia vaikutelma mausta, kun oikeastaan testihypoteesiani varten olisi pitänyt arvioida puhtaasti ulkonäköä. Kuvat siis puhukoot puolestaan ja ulkonäköarvosanaani voi osittain suhtautua varauksella :D Selvästikin olen pääosin antanut huonoja ulkonäköarvosanoja kuivannäköisille puusteille, vaikka kierteet yms. olisivatkin täydelliset.

P.S. Hyvää korvapuustipäivää! Maukkaita hetkiä korvapuustien rakastajille ^_^
P.P.S. Kävin viime sunnuntaina Café Adjutantissa (Tamminiemen museon kahvila). Alunperin olin ajatellut ottaa pelkän kahvin. Ovelta tulvi vastaan niin ihana pullantuoksu. että minun oli pakko ottaa myös korvapuusti (päällä mantelilastuja, nam!), vaikka olin ajatellut hetkeä aiemmin, että minulla saattaa vieläkin olla pienoinen kaneliähky aiemmista testauksista. Ja olipa hyvä, että kokeilin, sillä se oli ihanan kanelinen, vastaleivottu ja pehmeä. Suosittelen! Meni varmasti top 3:een. Sisustukseltaan paikka oli kivan moderni, suomihenkinen ja aurinko paistoi syyskuun lopullakin vielä lämpimästi meren äärellä olevalle terassille. Tosin palvelu oli hieman neuvostohenkistä, ehkä juuri kekkosmaisuuteen sopivaakin lol
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...