26 Feb 2013

粒あん ・ Tsubu-an eli makea paputahna




Olen melko laiska tekemään sellaisia asioita, jotka PITÄÄ tehdä. Pidempään on jo pitänyt laittaa tänne wagashi-ohjeita (wagashi on japanilainen makeinen/leivos, joka useimmiten tehdään riisistä ja/tai paputahnasta), mutta niitä varten PITÄISI postata myös anko-resepti, koska täältä (=Suomesta) sitä ei yleensä valmiina saa. Ja koska on "pakko", niin tuntuu, ettei koskaan huvita. Tosin eihän olisi pakko pitää tätä blogia, joten yritän nyt suggeroida itseni uskomaan, että tämä on täysin vapaaehtoista. Ja sitten jatkossa pääsen laittamaan tänne wagasheja.

Ensimmäinen kohtaamiseni paputahnan kanssa taisi olla joskus vuoden 2004 tienoilla. Olimme käymässä Helsingissä ja samalla tuli käytyä japanilaisessa kaupassa ja ostin sieltä suorakaiteen muotoisen makeisen (näin jälkikäteen pääteltynä se taisi olla yōkan). Helsingistä jatkoimme matkaa bussilla Espoon Ikeaan (silloin ei nääs täällä Tampereella ollut omaa). Bussimatkalla sitten avasin makeisen kääreen, vastassa oli jokin hyytelömäinen burgundinvärinen suorakaide. Ensimaku oli...makea, tahmea ja jotain niin kummallista, että jäi tuo kyllä syömättä. Yōkan ei nyt varsinaisesti ole ankoa, mutta se on osittain siitä tehty. Seuraavan kerran azukipapuun törmäsin vasta Japanissa, jolloin taisin ostaa dangoja (kumisia riisipalloja), joissa oli koshi-an-kuorrutus. Se ei edelleenkään ollut mun juttu ekalla maistamisella. Tosin anko oli parempaa kuin dangot... dango yori anko ^_-

17 Feb 2013

肉まん - Possupullat




Yokohaman Chinatown kymmenine niku-man-kojuineen, joita löytyy joka kadulta. Kaikkialla leijailee mausteisen lihan ja kypsyvän taikinan tuoksu. Kadut ovat muuhun Japaniin verrattuna täynnä hälinää, ihmiset tönivät toisiaan ja puhuvat kovaäänisesti. On kirpeä helmikuun alun päivä, mereltä puhaltaa kylmä tuuli ja taivas on kirkkaansinen. Possupullat olivat juuri oikea ruoka tuona viime vuoden kylmänä helmikuisena päivänä. Kun eilen sain päähäni, että haluan niku-maneja, jyräsi tuo mieliteko yli aatteesta lounastaa jossakin Ravintolapäivän paikassa.




15 Feb 2013

Se avokadopasta



Tämänkin kokin oli pakko tunkea lusikkansa soppaan ja kokeilla Sitä Avokadopastaa (tosin kyllä muokkasin ohjetta hieman). Kaapissa olevien aineksien mukaan mentiin ja vaihdoin oliiviöljyn syntiseen voihin. Olen antanut itselleni luvan käyttää voita niin kauan, kun kolesterolit ovat hyvät... Lisäksi avokadon hyvät rasvat korjaa hieman tilannetta ;) Tuo valkoinen nokare tuossa annoksen päällä on uppomuna (täytyyhän sitä jotain proteiiniakin olla).

13 Feb 2013

Laskiaispullat - "Shrove Buns"



February seems to be full of days dedicated to someone/something, which have certain foods as a fundamental part of them. For instance what would it be like to be celebrating Runeberg's Day (dedicated to J.L. Runeberg, Finnish national poet) without Runeberg's Torte or what would the Shrove Tuesday be like without pea soup and Shrove Buns. Yesterday it was Shrove Tuesday, laskiaistiistai in Finnish. The straight translation would be "decending tuesday", which means we are decending to lent, so it's 7 weeks till Easter.

On Shrove Tuesday all children (and some adults too) go sliding down a hill with a sled (toboggan?). Afterwards everyone returns home with rosy/frost-bitten cheeks to eat pea soup. This year I didn't cook the pea soup myself but it came from a can. It would be waste to cook the pea soup for just two persons with the laborous soaking of dried peas and then the cooking time of many hours. And the canned version is really OK, sometimes even better than the one I cook :p

The classic pastry of Shrove Tuesday are Shrove Buns: sweet cardamom buns filled with marzipan/jam and whipped cream. There are even great debates which one the filling should be. To me it's definitely the marzipan: the lovely sweet taste of almonds accented with a flavour of bitter almonds, yummy.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...