23 Sep 2012

Sitruunajäädyke à l'Alaska




Viime dinner partyjen aterian päätti sitruunajäädyke à l'Alaska. Nimi juontaa juurensa uunijäätelöstä. Muutoin jälkiruoka olikin kuin uunijäätelö, mutta jäätelön virkaa toimitti jäädyke. Jäädykkeen ohjeen otin äidin aikoinaan tallentamasta reseptistä, joka oli siis leikattu irti jostain ikivanhasta ruotsalaisesta lehdestä. Itse olin kopioinut reseptin käsin talteen jo varmaan yli 10 vuotta sitten ja nyt oli siis korkea aika päästä testaamaan sitä. Jäädyke oli ihanan kirpeää ja kuuma marenki kruunasi sen. Uusi kokeilu oli myös hapankorppupohja, joka pääsee kyllä vastakin pohjaksi juustokakkuihin yms.

22 Sep 2012

Dinner party nro 5.



Meillä on ollut jo parin vuoden ajan kiertävä dinner party eli jokainen vuorollaan järkkää illallisen muille. Viime lauantaina oli minun vuoroni. Tarjolla oli:

9 Sep 2012

La Cumplida


Iltapäivän kahvihetki on oikea hengähdystauko. Se taittaa sopivasti niskassa tuntuvan kiireentunteen ainakin hetkellisesti, kun voi keskittyä johonkin niinkin yksinkertaisen monimutkaiseen toimitukseen kuin kahvinkeittoon. Vaikka kahvinkeitin tekeekin puuhasta helppoa, voi hommaan keskittyä ja tehdä sen tarkkuudella: mittaa raikkaan veden huolella säiliöön, taittelee suodatinpaperin tarkasti kahdelta reunalta sekä annostelee kahvimitalla tasaisia lusikallisia ja viimein napinpainalluksella keitin päälle.

Viime aikoina iltapäivähetkeni on kruunannut Arvid Nordquistin Classic - Nicaragua La Cumplida. Tässä tapauksessa pakkaus on kyllä jo puoli ruokaa, niin kaunis se on. Tuoksussa on jotain pähkinäistä. Maku on juuri sopivan paahteinen juotavaksi ilman maitoa. Tuoksun pähkinäisyys välittyy myös maussa. Lisäksi kahvin tumma paahto tuo vivahduksen suklaata. Kerta kaikkiaan hyvä kahvi! Tätä voisi juoda oikeastaan joka päivä, ellen olisi sellainen uusia kokemuksia etsivä nykypäivän ihminen, joka on aina etsimässä entistä parempaa. Senkin uhalla, että silloin tällöin käy huti. Kahvi sopii juotavaksi sellaisenaan, tuoreen leivän kanssa aamiaisella sekä pullan tai leivoksen kanssa fiinimmillä iltapäiväkahveilla.

Finland Food: Rahkapullat - Quark-filled Buns


I've just been on vacation in Estonia and I must say I adore the pastries there :) One of my favourite buns is 'rahkapulla' ( a quark filled small pie/bun). They are eaten also in Finland, but I think Estonians bake them far more delicious. I think their quark is better and the same goes with all sourmilk products, like Estonian yogurt, yummy :)

1 Sep 2012

Eestin ihanat leivonnaiset





Vietin ainokaisen lomaviikkoni Kuressaaressa. Tämä olikin ensimmäinen kertani Tallinnan ulkopuolisessa Eestissä. Kuressaare on pieni kaupunki eteläisellä Saaremaalla (varmaankin ainoa kaupunki Saaremaalla). Kuressaaren päänähtävyys on keskiaikainen Piiskopilinnus eli piispanlinna, jota ympäröi leveä vallihauta. Linna on säilynyt melko hyvin ja sen restaurointi aloitettiin jo 60-luvun lopulla. Linnassa toimii nykyään museo ja lähes kaikkiin linnan osiin pääsee käymään. Siellä oli jännittäviä kapeita portaikkoja, pimeitä käytäviä ja myös neuvostoaikoja esittelevä näyttely.

Kaupungin keskustassa oli useita puoteja, joissa myytiin saaremaalaisia käsitöitä kuten Muhun lapasia ja Saaremaan tossuja. Teimme myös pienet retket Kuressaaren ympäristöön. Kävimme Sääre-niemen kärjessä ihailemassa Itämerta ja Riian lahtea. Niemenkärki oli täynnä pientä pyöreää merenhiomaa kiveä. Kävelyn jälkeen kengänpohjat ja housunpuntit olivat valkean kalkkipölyn peitossa. Kävimme myös tammilehdossa ja Kaalin meteoriittikraaterin luona. Meteoriitti oli pudonnut sinne jo noin 4000 vuota sitten synnyttäen valtavan kraaterin lisäksi muutaman pienen kraaterin. Kraaterin ympärille oli noussut vallit ja ajan myötä sinne sataneet vedet ovat muodostaneet järven. On arvioitu, että pudonnut meteoriittimöhkäle on maahan pudotessaan ollut noin 1000 tonnin painoinen ja koostunut 91% raudasta ja 8,7 % nikkelistä. Nopeasti laskien möhkäle on siis ollut noin 12 m halkaisijaltaan. Vallien ulkopuolelta on löydetty merkkejä muinaisesta asutuksesta ja raudansulatuksesta.

Vaeltelin mielelläni ympäri kaupunkia katsastellen kahviloita ja ravintoloita ruokakauppojen valikoimista puhumattakaan. Harmittavasti kuvaaminen unohtui useampaan kertaan. Rahka, maustamaton jogurtti ja leivonnaiset ovat mielettömän hyviä Suomenlahden tuolla puolen.


 Kuressaaren keskustassa oli ihana Vanalinna Kohvik, jossa vierailin peräti kolme kertaa. Ehdottomasti parhainta oli kohupiim korp eli rahkapulla.

 Myöskin Vanalinna Kohvikin valikoimasta: Sidrunijogurti koog

Tuorejuustokakku à la Classic Kohvik












Pääkadulla hieman ennen keskustaa oli myös Kalevin kommipood, joka oli yhdistetty kahvila ja makeismyymälä. Paikassa pääsin hienostyi kokemaan ihanan Viron asiakaspalvelukulttuurin :D Kun tulin myymälään, ei sanaakaan, myyjä vain seistä nökötti tiskin takana ilmeettömänä. Sama jatkui sen ajan, kun kiertelin hyllyjä. Miten ihanan vapauttavaa, kun ei tarvitse vaivautua siitä, että vie myyjän aikaa, kun haluaa katsella ja kierrellä rauhassa. Olisin voinut ostaa myymälästä vaikka mitä. Sieltä löytyi jopa Odensen marsipaania, kransekagemassaa ja nougat’a, joita olen joskus muinoin tuonut Tukholman reissuilta. Osa suklaista oli huomattavasti huokeampaa kuin kaupoissa, pakattuna tehtaanmyymälätyylisesti isoihin pakkauksiin, mutta myös sievästi lasipurkeissa esillä olevat konvehdit olivat mielestäni halvempia kuin vastaavat kaupassa.

Täytyy myös kehua Kessu Kohvikin ohukaisia rahka-vadelma-täytteellä. Kuvaa en ikävä kyllä muistanut ottaa. Terassi oli jonkintapaisella sisäpihalla ja sinne sattui sopivasti tuuli, joka tempaisi siskoni paperiservetin ilmaan. Servetti teki ilmassa kierroksen koko terassin laajuudelta ja sitten palasi takaisin luoksemme (mun niskaan).

Kaupasta löytyi Lavass-leipää, joka oli kuin todella iso ohut rieska. Lavass on alkuperältään Gruusiasta, mutta useilla virolaisilla leipomoilla oli oma versionsa, myös Fazerilla(!). Miksei sitä saa Suomesta? Täytynee vielä tutustua, miten leipää tulisi käyttää. Nyt tein siitä vain lähinnä rieskarullia. Toinen löytö oli maitohyllystä löytyvät rahkapatukat, joissa oli ohut suklaakuorrute, jonka alla oli tiivistä makeaa rahkaa maustettuna esimerkiksi suklaalla tai vadelmahillosydämellä.

Ehdimme viettää myös Tallinassa muutaman tunnin ennen paluulautan lähtöä ja tapani mukaan suunnistin Loiri pagar-leipomolle. Sieltä olen joka Tallinnan reissulla käynyt leipäostoksilla. Viimeksi olin Tallinnassa käynyt alkutalvesta 2011, jolloin kadut olivat autiot ja kaupunki jotenkin aivan hiljainen. Tällä kertaa oli suht kesäinen viikonloppu ja kadut täynnä terasseja ja turisteja. Käännyin tutusta kulmasta Raekoja-torilta, mutta kadut näyttivät kovin oudoilta, trendikkäiltä ja täysin erilaiselta kuin viime käynnilläni. En sitten löytänytkään vakioleipomoani, vaikka haeskelin paikkaa varmaan puolisen tuntia. Onhan se saattanut lopettaakin, koska aikaisemmin seutu oli syrjemmällä turistimeiningistä ja nyt se oli selvästi jo rahakkaamman oloista: talot oli maalattu uusin kirkkain värein ja niiden kivijaloissa oli trendikahviloita ja –puoteja. Vuokrat alueella ovat varmaan moninkertaistuneet ja leipomon on täytynyt muuttaa, huoh. Tosin saattaa olla, etten vain löytänyt oikealle alueelle. Jospa se olisi niin. Täytynee katsoa vielä google mapsin kautta tai yrittää löytää netistä tuon Loiri-leipomon kohtalosta. Ostin sitten sataman Rimistä Lavass-leipää kolmea eri sorttia. Kohupiim korpeja ei löytynyt, mutta rahkaa ostin useita sortteja (hinnat olivat lähes kaksinkertaiset Kuressaaren hintoihin verrattuna).

Laventeli-tuorejuustotartaletti
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...